Opiskelu 2
 
Tämän viikon opiskelun keskeinen sisältö on kaasutin. Kaasutin on jo autokäytöstä poisjäävä laite, mutta edelleen liikenteessä on paljon kaasuttimella varustettuja autoja. Siksi kaasuttimen perustoimintojen ja rakenteen tuntemus on edelleen tarpeen.

Tehtävä 1. Opiskele alla oleva esitys huolella. Kysy tarvittaessa keskustelupalstalla.

Oheinen kaavio kuvaa moottorin tarvitseman seossuhteen vaihtelua eri käyttötilanteissa.

Vaihe 1. Kylmäkäynnistys. Seossuhteen tulee olla rikas, jotta riittävästi polttonestettä höyrystyy imuilman sekaan. Vain osa polttonesteestä höyrystyy, osa tiivistyy moottorin kylmille pinnoille imusarjassa ja palotilassa.

Vaihe 2. Lämpimäksi käyttö. Moottori ei ole vielä saavuttanut normaalia käyntilämpöään ja edelleen osa polttonesteestä jää höyrystymättä. Tässä vaiheessa seosta voidaan laihentaa vähitellen.

Vaihe 3. Kiihdytys. Kiihdytettäessä auton nopeutta tai moottorin pyörimisnopeutta, seos pyrkii laihenemaan. Toisaalta tarvitaan maksimaalista tehoa. Molempien seikkojen hoitamiseksi seosta rikastetaan kiihdytysvaiheessa.

Vaihe 4. Osakuorma-ajo. Osakuormalla ajettaessa seossuhde pidetään mahdollisimman laihana alhaisen kulutuksen aikaansaamiseksi. Tyypillinen tällainen ajotilanne on tasaisen nopeuden maantieajo.

Vaihe 5. Täystehoajo. Ajettaessa suurella teholla, lähellä moottorin maksimaalista kuormitusta, seosta rikastetaan maksimi tehon aikaansaamiseksi.

Huomaa! Edellä kuvatut seossuhteen vaihtelut eivät ole riippuvaisia polttonestelaitteesta. Samat vaatimukset on siis täytettävä, onpa kyseessä kaasutin tai monipistesuihkutuslaitteisto.

Tehtävä 2. Kaasuttimen toimintaperiaate. Opiskele kaasuttimen toimintaperiaate täältä >>>

Kaasuttimen toimintaa ja rakennetta tarkasteltaessa kokonaisuus voidaan jakaa seuraaviin piireihin:

Kylmäkäynnistyspiiri

Joutokäyntipiiri

Pääsuutinpiiri

Tehokäyttöpiiri

Kiihdytyspiiri

Lisäksi polttonesteen tulojärjestelmä muodostaa oman toimintakokonaisuutensa kaasuttimessa.

Tehtävä 3. Tee tehtävät 2.1. Tehtävissä viitataan kuvaan kaasuttimen perustoiminta. Tehtävät ovat:

Nimeä yllä olevan kaasuttimen osat 1 - 4.

Mikä on paineen p2 suuruus paineeseen p1 nähden?

Mikä vaikutus on osan 1 suuruudella? Mitä tapahtuu, jos se vaihdetaan suuremmaksi?

Miksi kaasuttimessa on kanava 2 (kuva)?

Polttonesteen pintaa lasketaan kohokammiossa, eli mitta h kasvaa. Mitä vaikutusta tällä on kaasuttimen toimintaan?

Tehtävä 4. Opiskele kirjasta sivut 133 - 140. Sivut sisältävät paljon asiaa ja sen omaksuminen vaatii paneutumista ja pohdintaa. Älä epäröi kysyä keskustelupalstalla! Älä myöskään yritä omaksua kaikkea yhdellä lukemisella, vaan jaksota opiskelu sopiviin jaksoihin. Käytä hyväksesi myös kirjan kertaustehtäviä, sivulta 158 alkaen.

Tehtävä 5. Tee tehtävät 2.2. Tehtävät ovat:

Mitä suuruusluokkaa on polttonesteen siirtopumpun paine kaasutinmoottoreilla?

Miksi kaasutin rakennetaan yleisesti kaksikurkkuiseksi?

Pääsuutinpiirissä on seosputki. Mikä on tämän osan tarkoitus ja miksi se tarvitaan?

Mikä tehtävä on kaasuttimen joutokäyntikanavan sulkuventtiilillä (magneettiventtiilillä)?

Missä sijaitsevat ns. siirtymäaukot ja mikä on niiden tehtävä?

Mitä etua on muuttuvakurkkuisesta kaasuttimesta kiinteäkurkkuiseen nähden?

Haluat muuttaa pääsuutinpiirin muodostamaa seosta rikkaammaksi. Millä toimenpiteillä tämä onnistuu?

Moottorin seos laihenee ja käynti vaikeutuu kun siirrytään joutokäynniltä suuremmille kierroksille (n.1000-12001/min). Mistä kaasuttimen toimintaongelmasta tämä voisi johtua?

Viikon 2 opiskelu on osaltasi tehty kun saat opettajaltasi hyväksynnän tekemillesi tehtäville. Voit jatkaa opiskeluun 3.